Miten suunnitella kylpyhuone itse?

Kylpyhuone on koko asumisen keskeisiä jokapäiväisiä tiloja. Koko “Spa Hietala-osan” keskeisin huone on luonnollisesti kylpyhuone.   Kylpyhuoneen remontointi on kallista, se kannattaa tehdä hyvin juuri silloin kun siihen ryhtyy. Mutta meillä ei ole paljoa rahaa! Lainaa emme halua ottaa.

Suunnittelun pohjaksi:

5. Toiminnot jotka yleensä tehdään kylpyhuoneessa
4. Toiminnot joita sinä ja perheesi haluat tehdä kylpyhuoneessa
3. Kuinka paljon on rahaa ja resursseja käytettävissä
2. Minkälainen tyyli
1. Minkälaisia tunteita kylpyhuoneen pitäisi herättää.

Tämä vaihe on minusta keskeisin ja kannattaa tehdä rauhassa. Tässä vaiheessa kannattaa käydä laattaliikkeissä, katsella kalusteita, lukea sisustuslehtiä ja ihan yksinkertaisin on pinterestissä kirjoittaa hakusanoja “kylpyhuone”, “amme arcitecture”, “suihku” keksi lisää sopivia. Minusta tässä on hyviä esim “zen”erilaisilla lisäsanoilla esim interior, “tunnelma” on myös kelpo hakusana ja kerää itsellesi mieleisiäsi kuvia. Ihan aluksi ei kannata  rajoittaa unelmiaan, vaikka tuntuisikin että raha on tiukassa. Siksi myös numeroin edellisen listan käänteisesti.

“Tehtävänanto” on helpompi aloittaa järkisyihin vedoten, mutta luova työ taas tunnepohjalta.

  1. Minä haluan viettää rauhallista aikaa kylpyhuoneessa. Ensimmäisenä aamulla tai viimeisenä illalla – haluan että minulla ei ole kiire. Kuuntelen ehkä musiikkia, minulla on lämmin ja mukava olla. En halua ajatella mikä on kesken tai tekemättä. Tytär haluaa olla rauhassa ja pitää valkoisesta. Miehellä ei ollut sen kummempia toiveita.  (Kuuntele nyt hyvänen aika Musiikkia samalla)IMG_89961-IMG_0911
  2. Pidän välimerellisistä väreistä ja luonnokivestä. Väljää, avaraa, kaunis valaistus. Pinterest kokoelma voisi olla vaikka tällainen.
  3. Pystymme järkevillä hankinnoilla tekemään kaiken.
  4. Haluamme että meillä on  kylpyamme, ja että lattialla voi tarvittaessa pestä tavaroita. Emme ehdottomasti halua sinne wc-istuinta. Vilvoittelupaikka olisi kiva. Kun koira on kylässä se on saatava helposti huuhdeltua.
  5. Suihku, peseminen, kuivaaminen, meidän tapauksessa pyykkäys saatiin siirrettyä pukuhuoneeseen. Kylpyhuoneessa pitää voida myös tarvittaessa puhdistaa ulkovaatteita ja kenkiä koska meillä ei ole kurahuonetta.

Nyt kun suunnitelma on fiilistelty, on aika käydä konkreettiseen suunnitteluun.

Teknisiä huomioitavia vanhassa talossa: viemäröinti, vesiputket, patterit ja vesieristys. Meillä vaihdettiin myös ikkuna.

Teknisiin asioihin puutun seuraavaksi.

 

 

Piditkö lukemastasi?
error0

Kuinka paljon on tarpeeksi?

Olen katsonut nyt usean jakson verran kanadalaissarjaa Remppa vai muutto ohjelmasarjaa. Selvästikin väljästi asuvat pariskunnat tai perheet ovat eri mieltä siitä, pitäisikö nykyinen koti rempata toimivaksi vai muuttaa jo valmiiksi sopivimpiin tiloihin. Usein kyse on siitä, että koetaan ettei asuintila riitä entisessä.

Samaan aikaan pyörii toisaalla ohjelmasarja jossa esitellään nyt trendikkäitä miniasuntoja. Suuret pienet talot on ohjelman nimi.

Yksi näkökanta minulle heräsi 3 viikon vaellusmatkallani Kirgisiassa: viidentoista kilon matkatavaroihin mahtui niin pakkasolosuhteiden kuin helteen henkilökohtaiset varusteet.

Mitä laki sanoo?

Rakennusmääräysten mukaan omakotitalon tulee olla vähintää 50m2. Entiset mummonmökit “yksiö maalla” eivät sopisi siis nykyiseen rakennusvalvontaan, eikä uudet trendikkäät minitalotkaan.

Itse ajattelimme silti kokeilla rakentaa pienen minitalon. Mutta sen aika on hiukan enemmän tulevaisuudessa. Minitalo olisi myös oiva senioriasumisen muoto. Iso osa seniori-ikäisistä suomalaisista ei koskaan sopeutunut kerrostaloihin tai rivarinpätkään vaan on hoitanut omakotitaloa kaikkine harmeinee – mielellään. Vanhempana siihen ei pysty, mutta pieni yksittäinen rakennus olisi ratkaisu.

Tila, järjestys, tarve, tavaramäärä ja mieltymykset kiinnostavat minua. 

Pohjaksi kerron, että nyt asumme siis maalla, asuinpinta-alaa on kahdessa ylemmässä kerroksessa 164m2 – siis asuinkerroksissa. Lisäksi koko alakerta- kellarikerros on puolikylmää, entistä maalaistalon varastotilaa perunoille, juureksille yms. Talouskellari ja pannuhuone on sijainnut myös siellä.

Silloin kun muutimme tähän, talo vielä lämmitettiin puulla ja lämpimän veden varastointiin oli varattu yhden auman verran tilaa suurelle vesisäiliölle. Alakerran tila on nykyisin meille lähes merkityksetön, ainoastaan maalämpöpumppu sijaitsee alakerrassa. Siellä on kyllä “harrastustila” jossa ei ole harrastettu mitään kymmeneen vuoteen!

Talon päädyssä on liiteritila, jossa on aikoinaan mm säilytetty jäätä maidon säilytystä varten – jäätä pidettiin sahanpurujen alla varjoisassa tilassa. Liiterissä on pidetty myös käsivarastoa  polttopuille. Vastannee ulkovarastoa.


En hyväksy moitetta etten muka tietäisi mistä puhun

Olemme perheeni kanssa myös asuneet samankokoisessa talossa kuin nykyiset olohuone ja keittiö ja siihen lisänä nykyisen pukuhuoneen kokoinen kylpyhuone-wc. Meitä oli silloinkin neljä. Tilaa oli riittävästi silloinkin.

Uusien rakennusten huonetiloista on määräyksiä: asuinhuoneen on oltava vähintään 7m2, siinä on oltava 1/10 tilasta kokoinen ikkuna ja se pitää voida avata.

“8 §
Asuinhuoneiston tilat ja varustus
Asuinhuoneiston tilojen ja pohjaratkaisun on oltava aiottu käyttäjämäärä, asuntojen yhteiset tilat ja käyttötarpeiden muutokset huomioon ottaen asumisen kannalta tarkoituksenmukaisia.

Asuinhuoneistossa on oltava toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset tilat lepoa, oleskelua ja vapaa-ajan viettoa, ruokailua ja ruoanvalmistusta, hygienian hoitoa sekä asumiseen liittyvää välttämätöntä huoltoa ja säilytystä varten”

Tässä tulemmekin siihen, minkä kukakin määrittelee tarkoituksenmukaiseksi.

“Asuinhuoneistossa tai sen käytössä on oltava asianmukaiset tilat vaatehuoltoa ja irtaimiston säilytystä sekä polkupyörien, lastenvaunujen ja ulkoiluvälineiden säilytystä varten.
Tilat on varustettava niiden käytön edellyttämillä kalusteilla, varusteilla sekä teknisillä asennuksilla.
Asuinhuoneistossa on kuitenkin aina oltava käymälä sekä riittävä perusvarustus henkilökohtaisen hygienian hoitoa ja ruoanvalmistusta varten.

Vaikka nämä määrittelevätkin uudisrakennuksen suunnittelua ja rakentamista, pitää asumiseen hyväksyttävien vanhojenkin tilojen vastata hyväksyttävissä määrin näitä määräyksiä.

“Asianmukainen”, “käytön edellyttämä”, “riittävä”, “tarkoituksenmukainen”, “välttämätön”

Niinkuin kerroin: olen asunut perheeni kanssa kolmasosassa nykyistä tilaa ja se oli riittävä, joskin unelma oli “kun saisi vähän enemmän tilaa“. Saatiinhan sitä, toive säilyi kuitenkin samana “kun saisi vähän enemmän tilaa“.

Mikä on riittävä tila olemiseen ja mikä on riittävä tila säilytykseen?

Yksiselitteisesti on määritelty että Suomessa asutaan ahtaasti – asuintilaksi on laskettu 39,6m2/henk. Meidän perhe asuu täsmälleen keskiarvoa vastaavasti. Muutama vuosi sitten tekemäni elämäntapaurakan jälkeen olen kuitenkin sitä mieltä että me asumme tavattoman väljästi.

Mutta “suomalainen masokisti asuu kanakopissa – ahdas asuminen on häpeäksi Suomelle” kirjoitti  Annamari Sipilä Helsingin sanomissa.

“MIKÄÄN EI RIITÄ SILLE, JOLLE RIITTÄVÄ ON LIIAN VÄHÄN” – EPIKUROS

Voitteko kuvitella: en ole kertaakaan miettinyt mitä muut ajattelevat asumisestani? Saati että olisin hävennyt. Tai että suomalaisen pitäisi jotenkin tuntea kollektiivista häpeää asiain tilasta.

Keskiarvo on aina vain keskiarvo – keskiarvon nousu tarkoittaa sitä että joko pienemmät asunnot suurenevat tai suuremmat suurenevat tai niiden osuus kasvaa. Keskiarvo ei välttämättä kerro mitään.

Keskiarvoa ja väljyyttä ei siis suinkaan arvioida “järkiperustein” vaan vertaillen muihin maihin! Olemmeko siis surkeampia kuin muut vai vain järkeviä? – Ai niin Sipilän mukaan se ei ole peruste!

Yhä harvempi haluaa suurta kotia

Yhä harvempi haluaa esimerkiksi tavaroiden säilytyksen vuoksi isompaa asuntoa. Neliöhinnat kannustavat priorisoimaan olemiseen ja viihtymiseen käytettävät tilat varastoimisen sijaan. Kiinteistöveron nousu on myös saanut ihmiset rakentamaan tarkoituksenmukaisemmin ja pienemmin.

Tavaraähky saavutti ilmeisesti lakipisteensä muutaman vuosi sitten. Hyvin monelle, niin monelle että voidaan puhua trendistä: tuli tarve vähentää tavaraa ja miettiä elämää muutenkin. Parina viime vuonna on ilmestynyt järjestämis- ja elämäntapaoppaita enemmän kuin koko edellisenä vuosikymmenenä.

Jopa suuret erilaisia tuotteita myyvät ketjut tarjoavat palveluja joilla asiakas voi vähentää tavarakuormaansa. En tiedä miten Ikean tuunauskampanjalle lopulta kävi, mutta ketju kuitenkin tunnistaa ilmiön.

Onni tulee eläen eikä ostaen.— Suomalainen sananlasku

Tavaroiden määrässä on laskelmallisesti arvioitu että noin 1000 tavaraa on riittävä minimimäärä kahdelle, tässä esimerkissä äidille ja tyttärelle. YIT antoi mahdollisuuden ammattijärjestäjä Ilana Aallolle toteuttaa käytännössä kokeilu, jossa uusi asunto varustettiin kahden ihmisen tarpeellisilla tavaroilla.

 

“Riittävä” on suhteellista ja henkilökohtaista. “Riittävä” on enemmän mielentila kuin konkreettinen tila.

Edit: Juuri ilmestyi Paikka Kaikelle blogikirjoitus poistettavan tavaran päätymisestä  – niin minne?

Neljänsuoran Antti Ketonen teki tavararatkaisun ja Finlaysonin Jukka Kurttila koki tavaraherätyksen trendi on selkeä.

 

 

 

 

Piditkö lukemastasi?
error0

Kodin fiilis

Kodissa fiilis on kaikkiValitset itsellesi kotia? Sellaista, jossa aiot asua pitkään, ehkä koko elämäsi? – FIILIS on tärkeä. Ota puoliso ja lapset huomioon, kysy ja keskustele. Tunnustele oletko ihminen joka jaksaa odottaa, vai tarvitsetko heti valmista?

Viihdytkö matkalla vai rentoudutko vasta perillä?

Kun valitset kotia tunne kuka olet!

Jos haluat ensi viikolla nostaa jalat sohvalle osta täydellinen koti, jossa on oikeanväriset seinät, peruskorjaukset tehty. Käytä aikasi kirjojen lukemiseen ja ystäviin. Se on hyvä valinta! Nauti elämästä!

Tunnetko hyppääväsi mielenkiintoiseen haasteeseen kun et voi tehdä täydellistä suunnitelmaa ennekuin olet avannut jonkun seinän? Kun olet nostanut jalat sohvalle mielesi puuhailee jo seuraavassa projekissa. Mietit kansalaisopiston kurssia, jolla voisit rakentaa tarvitsemasi hyllykön?

Sinun kannattaa ostaa vanha talo!

Koti.

Sinulle ei enää koskaan koita päivää, ettei sinulla olisi mitään tekemistä.

“Omakotitalon omistaja on aina tulossa rautakaupasta” – sanonta pitää paikkansa. Kun saat remontin ensimmäisen kierroksen valmiiksi tuntuu, että ensimmäiset tapetit kaipaavat päivitystä, eikä lastenhuone vastaa enää ikäkautta.

Hyvä valinta! Nauti elämästä.

Tämä blogi kertoo tästä jälkimmäisestä tavasta asua onnellisesti.

 

 

 

 

Piditkö lukemastasi?
error0

Hyvä pohjaratkaisu

Vanhan talon pohjaratkaisuun täytyy mahtua unelmakotisi.

Vanhan korjaaja sitoutuu aina yllätyksiin ja suunnitelmien muutoksiin, joskus tyytyy oleviin ratkaisuihin.

Talossamme on hyvä pohjaratkaisu

Pohjaratkaisusta ei kannata tinkiä. Täydellinen ei senkään tarvitse olla kunhan kantavien seinien paikat antavat mahdollisuuksia.

Talossamme on kaksi asuinkerrosta ja maatalon varastointitilaksi tehty kellarikerros.
Alemmassa asuinkerroksessa on kylmä kuisti, eteisaula ja portaikko, pukuhuone, pesuhuone ja sauna, wc, olohuone ja keittiö. Kylmää kuistia lukuunottamatta rakenteet ovat tiiltä.

Talomme alakerran pohjaratkaisu
Vasemmalta ylhäältä: Pesuhuone, sauna, olohuone, oikealla alhaalla tupakeittiö, eteinen/portaat ylös. Eteisestä käynti vessaan ja pukuhuoneeseen. Eteisessä portaiden vieressä/alla näkyy ruokahissin paikka.

Huomaa että vuonna 1956 talon piirustukset on mielellään tehty tasametreille. Sähkötyöt on selitetty saman piirustuksen avulla ja putkimies on tehnyt työnsä omaan tietämykseensä luottaen.

Mukavuutta lisänneitä yksityiskohtia

Maatalouskeskuksen suunnittelija on ollut ajan tasalla ja piirtänyt taloomme kylän ensimmäisen sisäsaunan ja tupakeittiöstä avautui ovi ruokahissiin. Hissi oli käytännössä ruokakaappi joka laskettiin väkipyörällä alakertaan kellariin. Ihan mielettömän hieno yksityiskohta!

Mutta siis se pohja: alemmassa asuinkerroksessa jotakuinkin 80m2: tilavat huoneet. En voi parhaalla tahdollanikaan sanoa että talo olisi ollut “kaunis” mutta kyllä minä sen potentiaalin ymmärsin. Portaikko lohkaisee melkoisen erän alakerrasta. Nyt kun isot muutokset on tehty, sekin on ollut pelkästään mukavuutta lisäävä ja näyttävä yksityiskohta.

Eteinen

Kotiin ja mummolaan

Jukka tulee lapsuudenkotiinsa ja lapset mummolaan – talolla on jo lähtökohtaisesti arvioimattomasti positiivinen vire. Minä tuijotan piirustuksia ja suljen katseeni kuluneista pinnoista.

Lähes kaikki työ varattiin itselle ja sovittiin että tehdään kun keritään, tehdään aina kun on saatu rahat kokoon seuraavaa kohdetta varten. Itse suunnitellaan – jos osataan.
Ei se ihan niin mene. Itse tekeminen, jaksaminen ja odottaminen on ihan hirveän raskasta.

Valitsisin silti samoin vieläkin. Remontoinnissa ja itse tekemisessä ja suunnittelussa on muutakin sisältöä kuin säästö tai pakko.

Onnenkantamoinen tai useita!

Meillä oli mieletön tuuri. Tiilirunkoinen talomme on välttänyt lähes kokonaan ongelmallisiksi osoittautuneet 50-luvulla ihan uutukaiset rakennusmateriaalit. 50- luvulla tuli esimerkiksi lasi- ja vuorivillat, lastulevyt ja asbestipitoiset mineriittilevyt. Liiteri ja katto olivat ainoita joissa oli käytetty mineriittiä.

Jonkinlainen kiireys maatalon arjen pyörittämisessä on säästänyt meidät toisenkin kerran ongelmallisilta rakennusmateriaaleilta: Talossamme ei ole tehty sen kummempia remontteja tavallisia maalaamisia ja tapetointeja lukuunottamatta. Puolilämmin kellarikerros on vain pyyhkäisty pari kertaa uudelleen kalkkimaalilla eikä 70-luvulla niin suositulla lateksilla.

Talo kaikilta osin on asuinkelpoinen ja pienellä pintaremontilla kohtuullisen viihtyisä.

 

 

 

Piditkö lukemastasi?
error0